Lähde:
Suomen luonnontieteellisten kokoelmien ja museoiden kartoitus.
Suomen museoliitto 2006.
(Anna Pirkkalainen 31.5.2006) Tankavaara Rovaniemi Oulu Raahe Kokkola Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Outokumpu Eräjärvi Tampere Rauma Ylämaa Turku Lahti Forssa Fiskars Helsinki, Espoo Ahvenanmaa Tiedot varauksella, arvioin ja päivitän pikkuhiljaa. :)
PS Kaipaan myös muiden kommentteja ja kokemuksia sekä tietoja puuttuvista kohteista!

Muut näyttelyt ja kohteet
Kemin jalokivigalleria
Suomen kivikeskus
Tulivuorikeskus
Ylämaan jalokivimuseo
Tielaitoksen (Destia) taukopaikat /kivinäytteet
(Oravainen - Kahvitupa, Kiikka , jne

Eräjärven kivimuseo
Eräjärventie, Kirkkopiha, 35220 Eräjärvi
p. (03) 530 6264
Museon kokoelma koostuu n. 1000 mineraali- ja kivilajinäytteestä ympäri maailmaa. Kokoelmaa ei kartuteta aktiivisesti. Museon kokoelma muodostuu Eräjärvi-Seuralta, Geologian tutkimuskeskukselta (GTK) ja yksityisiltä henkilöiltä saaduista näytteistä. Kivimuseolla myös Suomen suurimpiin lukeutuva agaattikokoelma, jonka seudulla sukujuuret omaava insinööri Paul Antila keräsi Brasiliasta. Kokoelma on kokonaisuudessaan esillä alun perin vuonna 1974 kotiseutumuseoksi perustetussa museossa. Museon perusnäyttely painottuu alueen kiviteollisuuteen.
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo/Luontomuseo
Törnäväntie 23, 60200 Seinäjoki
p. (06) 416 2646
Tämä on ikäänkuin kotimuseo. Näyttely avattiin syksyllä 2007.
Geologinen näyttely avattiin uusissa tiloissa syyskuussa 2007. Näyttelyssä on geologisen aineiston lisäksi paljon näytteitä paikallisista kohteista sekä suomalmin (limoniitin) hyödyntämiskokeilusta kartanon pruukkialueella. Esillä on myös osa myös laaja alueella vaikuttaneen rovasti Lauri Lehtolan (1906-1990) museolle vuonna 1979 lahjoittamasta kivi- ja mineraalikokoelma. Muu kokoelma on varastoituna toistaiseksi. Luontomuseo avataan samassa Törnävän kartanon vanhassa meijerissä myöhemmin.
Fiskarsin museo
10470 Fiskars
p. (019) 237 013
Fiskarsin museon hallussa on n. 400 näytettä sisältävä mineraalikokoelma ”Collectio minerali Julinian”. Kokoelmaan sisältyy näytteitä eri puolilta Eurooppaa, erityisesti Suomesta, Ruotsista ja Englannista. Fiskarsin ruukin omistajan Johan Jakob von Julinin (1787-1853) keräämien näytteiden lisäksi kokoelmaan kuuluu n. 30-40 näytettä hänen isänsä, apteekkari Johan Julinin (1752-1820), keräämästä kokoelmasta. Osa kokoelmasta on esillä museon perusnäyttelyssä. Mineraalikokoelmaan voivat tutustua kaikki tutkijat sopimuksen mukaan.
Forssan Luonnonhistoriallinen museo
Wahreninkatu 4/Vapaudenkatu 5 B, 30101 Forssa
p. (03) 435 4949
Olen käynyt kerran Poikaa katsomassa. Muistan myös katselleeni muut kokoelmat, mutta emme vielä silloin harrastanee kiviä. Kuuluu kesän 2008 kohteisiin!
Forssan luonnonhistoriallisen museon kokoelmat käsittävät n. 800 täytettyä lintua ja nisäkästä, n. 600 kivilaji-, fossiili- ja korukivinäytettä sekä n. 200 sarvi- ja luunäytteitä. Lisäksi kokoelmat koostuvat n. 46 000 hyönteisestä ja n. 15 000 putkilo- ja itiökasveista. Kokoelmat painottuvat lounaishämäläiseen luontoon ja ne karttuvat vuosittain muutamilla kymmenillä näytteillä. Museon kokoelmissa on myös somerolaisen luonnonvaraintutkija Leo Suvenmaan (1914-1990) kymmeniätuhansia näytteitä käsittävä kivikokoelma sekä Eero Nylundin 6000 yksilön sahapistiäskokoelma.
Kts Poika -karhun tarina. Olen paininut Pojan kanssa Karkkilassa syksyllä 1970. Olin vastustamassa paikallisten luonnonsuojelijoiden kanssa säälittävää karhun hyödyntämistä markkinatouhussa. Mielenosoituksen aikana karhun omistaja hermostui puheistani ja luuli minun säikähtävän, kun hän lähestyi karhun kanssa. Annoin megafonini kaverille, hyppäsin kehään ja 2 sekunnissa minut oli selätetty. Nahkatakkini hartiat repeytyi, mutta "nalle" tyytyi rautakopan takaa nuuhkimaan kasvojani. Lyhyen episodin aikana mieleeni syöpyi kuva lähes paljaaksi rautapannan alla kuluneesta kaulasta sekä "sumeista" ikäänkuin huumatuista silmistä.
Joensuun yliopiston luonnontieteelliset opintokokoelmat
Futura & Natura, Yliopistokatu 7, 80101 Joensuu
p. (013) 251 3567
Joensuun yliopiston kokoelmat käsittävät selkärankaisia ja selkärangattomia (n. 4000 näytettä), kasveja (n. 30 000 näytettä, n. 1500 lajia) sekä useita satoja mineraali- ja kivilajinäytteitä. Kokoelmien erikoistumisalue on Etelä- ja Pohjois-Karjalan luonnossa. Tällä hetkellä kokoelmia kartutetaan ainoastaan opintokokoelmia täydentämällä. Geologisten kokoelmien merkittävimmät lahjoitukset ovat joensuulaisten lehtori Aune Kuokkasen (n. 100 näytettä) ja geologi, sittemmin helsinkiläistyneen, Marjatta Virkkusen (n. 200 näytettä) lahjoittamat kokoelmat. Osa opintokokoelman näytteistä on esillä laitosten julkisissa tiloissa ja niihin voivat tutustua kaikki kiinnostuneet. Tieteelliset kokoelmat ovat tutkijoiden nähtävissä sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Keski-Suomen luontomuseo
Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellinen osasto
Vesilinna, Ihantolantie 5, 40014 Jyväskylä
p. (014) 260 3812
Museon luonnontieteelliset kokoelmat sisältävät n. 245 300 näytettä, joista suurin osa on hyönteisiä (n. 161 200 kpl). Selkärankaiskokoelmat käsittävät täytettyjä eläimiä (n. 1200 kpl), nahkoja (n. 1100 kpl) ja luita (n. 650 kpl). Museon kasvikokoelmat koostuvat n. 76 300 näytteestä ja geologiset kokoelmat n. 2100 näytteestä. Kokoelmien erikoistumisalue on Keski-Suomen luonnossa. Kokoelmia kartutetaan edelleen aktiivisesti. Pieni osa kokoelmista on näytteillä Keski-Suomen luontomuseon näyttelyiden yhteydessä. Tieteellisiin kokoelmiin voivat tutustua tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
K.H. Renlundin museo
Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Pitkäsillankatu 26-28, 67100 Kokkola
p. (06) 828 9497
Kokoelma sisältää n. 1490 eri puolilta maailmaa hankittua mineraalinäytettä. Kokkolan kaupungin vuonna 1984 ostamaa kokoelmaa ei kartuteta enää aktiivisesti. Kokkolalainen Viljo Nissinen (1914-2000) kiinnostui mineraalien keräämisestä vuonna 1938 ollessaan merimiehenä ja harrastus jatkui läpi elämän. Kokoelmaan kuuluu myös palanen kuuluisaa Porvoon eteläpuolelle vuonna 1899 pudonnutta Bjurbölen meteoriittia. Suurin osa kokoelmasta on esillä sille varatussa näyttelytilassa K. H. Renlundin museon yhteydessä.
Takaisin kartalle
Kivimuseo/Geologian tutkimuskeskus
Betonimiehenkuja 4, 02151 Espoo
p. 0205 5011
Museon kokoelma sisältää noin 7 000 geologista näytettä ympäri maailmaa. Kokoelma koostuu mineraali- (1462 kpl) ja kivilajinäytteistä (n. 700 kpl) sekä malmi- (n. 514 kpl), sedimentti- ja fossiilinäytteistä (n. 500 kpl). Kokoelmaa ei kartuteta enää aktiivisesti.
Kivimuseon merkittävimpiä erilliskokoelmia ovat Helsingin kaupungilta saatu, aiemmin Korkeasaaressa ollut, kivikokoelma (n. 200 kpl) ja jalokivihioja Tauno Parosen vuonna 1987 lahjoittama korukivikokoelma (920 kpl). Kokoelmissa on myös mm. 110 kpl kivikuutioita, jotka olivat esillä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa ja Presidentti Kekkoselta 1970-luvun alkupuolella saadut näytteet. Presidentti Urho Kekkonen (1900-1986) lahjoitti museolle Apollo 17 lennolla kuusta tuodun kivinäytteen ja kuussa käyneen Suomen pienoislipun lisäksi rautamalminäytteen Kostamuksesta. Suurin osa vuonna 1958 avatun museon kokoelmasta on nähtävillä uusituissa näyttelytiloissa, joissa kerrotaan maapallon synnystä ja sen ilmiöistä sekä Suomen ja muun maailman kivistä.
Takaisin kartalle
Kultamuseo
Kultakylä, 99695 Tankavaara
p. (016) 626 171
Vakiokohde Lapin reissuilla. Suosittelen lämpimästi ja kehotan varaamaan aikaa. Alue on laaja ja mielenkiintoinen.
Kultamuseon kivikokoelmaan sisältyy n. 2670 näytettä ympäri maailmaa. Omaleimaista kokoelmalle ovat korukiviksi tai hiottaviksi sopivat Lapin kivet ja kultapitoiset malminäytteet eri puolilta Suomea. Kivikokoelma karttuu vuosittain muutamilla kymmenillä näytteillä. Kokoelma pohjautuu kullankaivaja Niilo ”Nipa” Raumalan (1922-1983) keräämään n. 100 näytteeseen, jotka kultamuseo sai lahjoituksena Tankakulta Oy:ltä vuonna 1977 perusnäyttelyänsä varten. Lisäksi museolla on Geologian tutkimuskeskukselta, Rautaruukilta ja Outokummulta saatu n. 300 näytettä käsittävä mineraali- ja malmikokoelma. Tankavaaran Kultamuseo ja sen ulkomuseoalue kertovat kullankaivajien elämästä erilaisten esineiden, kuvien ja näytteiden avulla. Kivi- ja mineraalikokoelma sijaitsee kokonaisuudessaan erillisessä Härkäselän rakennuksessa.
Takaisin kartalle
Kuopion luonnontieteellinen museo
Kauppakatu 23/Myhkyrinkatu 22, 70100 Kuopio
p. (017) 182 652
Museon kokoelmiin sisältyy myös 3481 kivi- ja mineraalinäytettä. Luonnontieteellisten kokoelmien painopiste on Itä-Suomessa. Tärkeimpänä kokoelmalahjoituksena voidaan pitää eläintieteilijä A. J. Melan (1846-1904) vuonna 1901 museolle testamenttaamia kokoelmia, jotka sisälsivät kasvi- ja kivimateriaalin (750 kpl) lisäksi hyönteisiä ja linnunmunia (300 kpl). Pieni osa museon kokoelmista on esillä perusnäyttelyssä, joka kertoo pohjoissavolaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä. Tieteelliset kokoelmat ovat tutkijoiden nähtävissä sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Lahden historiallinen museo
Lahdenkatu 4, 15111 Lahti
p. (03) 814 4530
Lahden historiallisen museon kokoelmiin kuuluu myös erillinen perhoskokoelma ja esimerkkinäytteitä Päijät-Hämeen kivilajeista. Näytteitä ei kartuteta aktiivisesti. Näytteet ovat tutkijoiden käytettävissä sopimuksen mukaan. Näytteitä ei ole luetteloitu Antikvaria–museotietokantaan.
Takaisin kartalle
Lapin maakuntamuseo ja Arktikum
Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi
p. (016) 322 2821, 322 3260
Luonnontieteelliset kokoelmat koostuvat nisäkkäistä (n. 400 kpl), linnuista (n. 880 kpl), hyönteisistä (n. 18 440 kpl), kasveista (n. 4300), sienistä (n. 140 kpl), kivistä (n. 640 kpl) ja muista biologisista näytteistä (n. 100 kpl). Kokoelmien erikoistumisalue on Lapin alue. Kokoelmat karttuvat vuosittain 10-100 näytteellä. Kun Lapin maakuntamuseo perustettiin vuonna 1976, luonnontieteelliset kokoelmat täydentyivät Rovaniemen Geologian tutkimuskeskukselta saadulta kivikokoelmalla (606 näytettä). Osa kokoelmista on esillä Arktisen keskuksen (Arktikum) ja Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyissä, jotka kertovat alueen luonnosta ja kulttuurista. Tieteellisiin kokoelmiin pääsevät tutustumaan tutkijat sopimuksen mukaan virka-aikana.
Takaisin kartalle
Luonnontieteellinen keskusmuseon mineraalikabinetti
Helsinki
p. (09) 1911 (vaihde)
Luonnontieteellisen keskusmuseon muodostavat aiemmin Helsingin yliopiston laitosten yhteydessä toimineet eläinmuseo, geologian museo ja kasvimuseo. Keskusmuseon keskeisin tehtävä on Suomen luonnontieteellisten kansalliskokoelmien ylläpito ja kerääminen. Kokoelmissa on näytteitä muualtakin maailmasta. Kokoelmia kartutetaan aktiivisesti: vuosittain ne karttuvat kymmenillä tuhansilla uusilla näytteillä. Geologian museon kokoelmissa on n. 87 000 näytettä mineraaleja, kivilajeja, malmeja ja meteoriitteja sekä n. 17 500 fossiilia ja niiden valujäljennöksiä. Geologian museon kokoelmat perustuvat kemian professori Pehr Adolf von Bonsdorffin (1791- 1839) kesällä 1829 Ruotsista hankkimaan 340 mineraalinäytteeseen. Museon tärkeimmät erilliskokoelmat ovat akateemikko Thure Georg Sahaman (1910–1983) testamenttaama mineraalikokoelma ja eläintieteen professori Alexander von Nordmanin (1803-1866) tuoma fossiilikokoelma Etelä-Venäjältä. Kokoelmat on tutkijoiden käytettävissä sopimuksen mukaan. Pieni osa kokoelmista on esillä Luonnontieteellisen museon (Pohjoinen Rautatiekatu 13) ja Mineraalikabinetin (Snellmaninkatu 3) näyttelyissä.
Takaisin kartalle
Oulun yliopiston geologian museo
Linnanmaa (K-ovi), 900014 Oulun yliopisto
p. (08) 553 1468
Tänne on päästävä pian, sillä onhan museossa esillä merkkittävän pohjalaisen kiviharrastajan Lauri Lehtolan lahjoittamat korukivet!! Loput on Ilmajoella kirjaston ja Törnävän kivinäyttelyssä/varastossa.
Museon kokoelmat käsittivät n. 12 500 mineraali-, kivilaji- ja fossiilinäytettä. Alueellisesti kokoelmat painottuvat Suomeen ja Fennoskandiaan, mutta erityisesti kivilajija mineraalinäytteitä on kaikista maanosista. Kokoelmia ei kartuteta enää aktiivisesti. Kun Oulun yliopiston geologian ja mineralogian opetus käynnistyi vuonna 1961, laitoksen kokoelmiin saatiin ensimmäisenä vuonna lahjoituksina entiseltä Geologian tutkimuskeskuksen johtajalta Aarne Laitakarilta (1890-1975) n. 400 kotimaista näytettä sekä Outokumpu Oy:n eri kaivoksilta, Helsingin yliopiston geologian laitokselta ja Oulun Luonnonystäväin Yhdistykseltä (perustettu 1925) n. 400 näytettä.
Korukivikokoelma täydentyi merkittävästi, kun etelä-pohjanmaalla vaikuttanut rovasti Lauri Lehtola (1906-1990) lahjoitti oman n. 600 näytteen kokoelman. Kokoelma on esillä systemaattisesti järjestetyssä näyttelyssä. Lisäksi mu
seolla on lakkafilmitekniikalla valmistettuja maalajirakennetauluja sekä kuvatauluja mm. maapallon rakenteesta ja geologisista prosesseista.
Takaisin kartalle
Outokummun kaivosmuseo
Kaivosmiehenpolku 1, 83500 Outokumpu
p. (013) 555 356
Kaivosmuseon kivikokoelma käsittää n. 200 näytettä. Kokoelman painopiste on Ou- tokummun lisäksi muissakin malmikaivoksissa. Kokoelmaa ei kartuteta aktiivisesti. Kokoelma on muodostunut Outokumpuyhtiön, muiden kaivosorganisaatioiden ja yksityisten henkilöiden lahjoituksista. Osa kivikokoelmasta on esillä vanhan kaivoksen alueella toimivan museon perusnäyttelyssä, joka esittelee malmigeologiaa ja malminetsintää. Kokoelmaan voivat tutustua kaikki halukkaat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Pohjanmaan museo
Terranova Merenkurkun luontokeskus Museokatu 3-4, 65100 Vaasa
p. (06) 325 3800
Kivikokoelmien n. 80 näytettä ovat peräisin Outokumpu Oy:n nykyään lakkautetusta Korsnäsin kaivoksesta. Lisäksi kaupunki on sijoittanut Vaasan läänin malmin etsijät ry:ltä saamansa Hovioikeuden presidentti Paavo Alkion (1902- 1983) kivikokoelman museolle. Kivikokoelmasta on suunniteltu pysyvää näyttelyä.
Takaisin kartalle
Porvoon luonnonhistoriallinen museo
Kaivokatu 40, 06100 Porvoo
p. (019) 523 1700
Porvoon luonnonhistoriallisen museon kokoelmien useiden satojen eläin-, kasvi- ja geologisten näytteiden tarkkaa lukumäärä ei tiedetä. Eri puolilta Suomea kerättyä kokoelmaa ei kartuteta enää aktiivisesti. Suurin osa kokoelmasta on hätävarastoituna ja sille etsitään uutta säilytyspaikkaa. Kokoelmaan voivat tutustua tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Raahen museo
Rantakatu 33, 92100 Raahe
p. (08) 439 3334
Raahen museon kokoelmiin kuuluu myös muutama sata eksoottista luonnonnäytettä. Ne ovat osa ns. kuriositeettikokoelmaa, johon sisältyy merimiesten kaukomailta tuomia ”ihmeellisyyksiä”, kuten merieläimiä, nahkoja ja kivinäytteitä. Lisäksi museolla on kokoelmissa täytettyjä eläimiä Raahen ympäristöstä. Museon perustaja piirilääkäri C. R. Ehrströmin (1803-1881) uskoi merenkulun mahdollistavan laajojen luonnontieteellisten kokoelmien keräämisen. Osa kuriositeettikokoelmasta on nähtävillä museon perusnäyttelyssä, muuten kokoelmaan voivat tutustua tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Rauman museo
Kauppakatu 24, 26100 Rauma
p. (02) 834 3527
Vuonna 1891 perustetun museon kokoelmiin kuuluu myös toiminnan alkujoilta muutamia kymmeniä eksoottisia luonnonnäytteitä, kuten koralleja, linnunmunia ja kivinäytteitä, joita merimiehet toivat mukanaan kaukomailta. Huomattavin näyte lienee ”valaskalan alinen leukaluu Arogeeniluodolta”, jonka Kapteeni O. V. Lundén lahjoitti museolle vuonna 1894. Yksittäisiä näytteitä on esillä Rauman museon pisteissä. Näytteisiin voivat tutustua tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Tampereen kivimuseo
Hämeenpuisto 20, 33101 Tampere
p. (020) 7166 046
"Ykköskohde" eli kun vaimoväki menee ostoksille me lähremmä pojan kanssa metsoon.
Tampereen kivimuseon kokoelmat koostuvat n. 6000 seitsemästäkymmenestä eri maasta peräisin olevista kivi- ja mineraalinäytteistä. Tampereen kaupungille vuonna 1997 lahjoitettua kokoelmaa ei enää kartuteta aktiivisesti. Kokoelma perustuu diplomi-insinööri Paavo Korhosen (s. 1920) keräämiin näytteisiin. Korhosen kokoelma kuului alun perin Tampereen luonnontieteelliseen museoon ja se on ollut avoinna pääkirjasto Metson alakerrassa vuodesta 1972 lähtien. Näytteet ovat esillä museon perusnäyttelyssä, joka esittelee laajasti kivikunnan erikoisuuksia: jalo- ja korukiviä, hyötymineraaleja sekä koralleja, meteoriitteja ja fossiileja. Suomesta joukossa on myös näyte maamme vanhimmasta tunnetusta kivestä Pudasjärven Siuruan gneissistä, jolla on ikää n. 3,5 miljardia vuotta.
Takaisin kartalle
Tampereen luonnontieteellinen museo
Vapriikki, 33100 Tampere
p. (020) 716 6966
Lähes 75 000 näytettä käsittävät kokoelmat koostuvat eläin- (täytetyt eläimet 979 kpl ja luurangot n. 60 kpl), hyönteis- (n. 35 000 kpl), kasvi- (n. 33 400 kpl) ja kivikokoelmista (n. 3 800 kpl). Kokoelmat painottuvat Pirkanmaan luontoon. Kivikokoelma muodostuu suureksi osaksi Carl-Fredrik Mählinin n. 3463 näytteen kokoelmasta. Luonnon ystävien kokoelmat siirtyivät kaupungin haltuun vuonna 1961, jolloin varsinainen luonnontieteellinen museo avattiin Kirjastotalo Metson tiloissa. Vuonna 1995 alkoi kokoelmien varastointivaihe. Kokoelmiin voivat tutustua tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Teknillisen korkeakoulun mineraloginen kokoelma ???
Geoympäristötekniikan laboratorio,
Vuorimiehentie 2 A, 02150 Espoo
p. (09) 451 2733
Kokoelma käsittää n. 13 000 mineraali- ja kivilajinäytettä ympäri maailmaa. Osasta näytteistä on tehty myös mikroskooppinen preparaatti, ohut- ja/tai pintahie. Painopiste on mineraaleissa ja malminetsintään liittyvissä näytteissä. Kokoelmaa ei kartuteta enää aktiivisesti. Kokoelman kerääminen aloitettiin vuonna 1847, jolloin Tekniska realskolan perustettiin Helsinkiin. Tuolloin yksi koulun harvoista oppiaineista oli mineralogia. Merkittävä lahjoitus saatiin vuonna 1899, jolloin entinen vuorihallitus lahjoitti huomattavan osan "Suomen mineralogian isän" yli-intendentti Nils Gustav Nordenskiöldin (1792-1866) kokoelmasta (n. 1000 näytettä). Laboratorion tiloissa olevaan näyttelykokoelmaan voivat tutustua kaikki kiinnostuneet. Muuten kokoelma on tutkijoiden nähtävissä.
Takaisin kartalle
Turun yliopiston geologian laitoksen kivimuseo
Yliopistomäki/Luonnontieteiden talo II, 20014 Turun yliopisto
p. (02) 333 5489
Geologiset kokoelmat käsittävät n. 3000 mineraali- ja n. 10 000 kivilajinäytettä ympäri maailmaa. Lisäksi kokoelmiin kuuluu n. 1650 fossiili- ja maaperänäytettä lähinnä Pohjois-Euroopasta. Kokoelmia kartutetaan edelleen valikoivasti. Vuonna 1960 perustetun laitoksen kokoelmat pohjautuvat Geologian tutkimuskeskuksen entisen johtajan, Aarne Laitakarin (1890-1975), tuolloin lahjoittamiin eri puolilta maailmaa kerättyihin näytteisiin. Osa kokoelmasta on sijoitettu laitoksen yhteydessä olevaan erilliseen museohuoneeseen sekä käytävien vitriineihin. Varastokokoelmaan voivat tutustua kaikki tutkijat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Åbo Akademin geologiset kokoelmat
Geologian laitos, Tuomiokirkkotori 1, 20500 Turku
p. (02) 215 31
/TD>
Kokoelmat sisältävät n. 11 000 näytettä eri puolilta maailmaa, joista n. 2200 näy- tettä on mineraaleja sekä n. 1600 malmi-, n. 7000 kivilaji- ja fossiilinäytteitä. Kokoelmia ei kartuteta aktiivisesti. Kokoelma pohjautuu laitoksen ensimmäisen professorin, Helge Backlundin (1878- 1958), Siperiaan ja Mongoliaan vuosina 1917-1918 suuntautuneen retken aineistoon. Tärkeimpinä kokoelmalahjoituksia ovat Carl Jakob (1828-1901) ja Gustav Jakob Arrheniuksen mineraalikokoelma Paraisilta Ersbyn-Piukkalan-Simonbyn kalkkikiviesiintymistä sekä laitoksen professorien Gunnar Pehrmanin mineraalikokoelmaa Kemiön pegmatiiteista ja Hans Magnus Hausenin (1884-1979) kivilajikokoelmaa Kanarian saarilta. Kokoelma on avoinna kaikille kiinnostuneille sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle
Ålands Museum
Stadshusparken, 22100 Mariehamn
p. (018) 254 49
... Lisäksi kokoelmissa on kymmeniä Ahvenanmaalle erikoisia geologisia näytteitä, kuten trilobiittifossiileja. Kokoelmia ei kartuteta aktiivisesti. Luonnontieteellisiin kokoelmiin voivat tutustua kaikki halukkaat sopimuksen mukaan.
Takaisin kartalle